Sydän­ter­veyden digipolku ja digi­taa­linen diabe­tes­val­mennus tuovat pitkä­kes­toista tukea poti­laiden arkeen

Siun soten digi­taa­liset palvelut tarjoavat uuden­laista tukea sydän­ter­veyden ja diabe­teksen omahoi­toon. Sydän­ter­veyden digipolku on uusin työkalu, ja se auttaa hyvin­voin­tia­lueen asukkaita tekemään pysyviä elin­ta­pa­muu­toksia, jotka kantavat pitkälle tule­vai­suu­teen. Keväällä avatun digi­taa­lisen diabe­tes­val­men­nuksen alustavat tulokset ovat lupaavia.

Sekä sydän­ter­veyden digipolun että digi­taa­lisen diabe­tes­val­men­nuksen tavoit­teena on varmistaa ihmisille mahdol­li­simman paljon mahdol­li­simman terveitä elin­vuosia. Tiedämme, että vanhoilla hoito­ta­voilla ei päästä riittävän hyviin tuloksiin. Tarvit­semme uusia tapoja tukea ihmisiä arjessa ja varmistaa hoidon jatkuvuus, kertoo yleis­lää­ke­tie­teen erikois­lää­käri Lasse Nieminen, jolla on myös diabe­teksen hoidon erityis­pä­te­vyys.

Sydän­ter­veyden digipolku tuo elin­ta­paoh­jauksen arkeen – pala kerral­laan

Sydän­ter­veyden digipolku on suun­ni­teltu henki­löille, joilla on jo todettu veren­pai­ne­tauti, rasva-aineen­vaih­dunnan häiriö, vakaa sepel­val­ti­mo­tauti, sydämen vajaa­toi­minta tai eteis­vä­rinä. Digipolku soveltuu hyvin myös henki­lölle, jolla on FINRISKI-arvion perus­teella kohonnut sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien riski.

Sydän­ter­veyden digipolku kestää vuoden verran. Digipolun alussa ammat­ti­lainen on yhtey­dessä potilaan kanssa perus­ti­lan­teen ja hoidon tarpeen arvioi­mi­seksi. Digipolun lopussa on etävas­taan­otto sekä seuran­ta­tut­ki­mukset. Digi­po­lulla ollessaan potilas voi olla tarpeen mukaan yhtey­dessä omaan hoito­tii­miinsä digipolun oman vies­ti­ka­navan kautta. Digipolku varmistaa hoidon jatku­vuuden, ja se tarjoaa laaduk­kaan sisällön kaikille poti­laille asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

Jos sydän­ter­veyden asioita käydään vastaa­no­tolla läpi isona koko­nai­suu­tena, asioiden omak­su­minen ja muis­ta­minen voi olla hankalaa. Digi­po­lulla tieto jaetaan pieniin, viikoit­tai­siin osiin. Silloin vastaa­no­tet­tavan tiedon määrä pysyy maltil­li­sena ja asiat on helpompi sisäistää, kuvailee Lasse Nieminen.

Sydän­ter­veyden digipolku on laaja sydän- ja veri­suo­ni­ter­vey­teen liittyvä elin­ta­pa­val­mennus. Se huomioi ravit­se­muksen, liikunnan, unen, palau­tu­misen sekä arjen jaksa­misen. Sisältö huomioi myös potilaan oman moti­vaa­tion ja hänen arvonsa – sen, mitä ihminen itse kokee tärkeäksi tervey­tensä kannalta.

Sisällöt pysäyt­tävät miet­ti­mään. Digipolun käyt­tä­jälle syntyy ymmärrys siitä, mikä omassa elämässä on olen­naista ja mitä on valmis tekemään oman tervey­tensä eteen, Nieminen kertoo.

Koska sydän­ter­veyden digipolku on uusi, palaut­teita kerätään myöhemmin. Malli perustuu kuitenkin jo toimi­vaksi todet­tuihin käytän­töihin.

Digi­taa­li­sesta diabe­tes­val­men­nuk­sesta tiedämme jo, että ihmiset kokevat sisällön laaduk­kaaksi ja help­po­käyt­töi­seksi. Uskoisin sydän­ter­veyden polulta tulevan saman­laista palau­tetta, Nieminen arvioi.

Digi­taa­lisen diabe­tes­val­men­nuksen alustavia tuloksia näkyvissä jo puolen vuoden kohdalla

Digi­taa­li­sessa diabe­tes­val­men­nuk­sessa on mukana kakkos­tyypin diabe­testa sairas­tavia ja predia­be­tes­vai­heessa olevia. Jo ensim­mäisten kuuden kuukauden tulokset ovat olleet rohkai­sevia.

Pitkä­ai­kais­ve­ren­so­ke­reissa näyttäisi olevan laskeva trendi, hoidon jatkuvuus on paran­tunut, ja predia­be­teksen muun­tu­mista diabe­tek­seksi vaikut­taisi tapah­tuvan merkit­se­västi vähemmän kuin tavan­omai­sessa hoidossa, kertoo Lasse Nieminen.

Kolme vuotta kestävän valmen­nuksen ydin on pitkä­kes­toi­sessa tuessa. Kuukausit­taiset rutii­ni­haas­teet auttavat keskit­ty­mään yhteen elin­ta­paan kerral­laan esimer­kiksi annos­ko­kojen tarkas­te­luun tai arki­lii­kunnan lisää­mi­seen.

Jos elin­ta­pa­hoito ei ole hoidon kivijalka, voi olla, että mikään lääke­hoito ei riitä pitämään tilan­netta hallin­nassa pitkä­kes­toi­sesti. Digi­val­mennus auttaa vakiin­nut­ta­maan elin­ta­pa­muu­toksia ja tukee myös niitä hetkiä, jolloin moti­vaatio muuten helposti hiipuisi, Nieminen sanoo.

Valmen­nuk­seen halutaan mukaan erityi­sesti nuoria aikuisia. Pohjois-Karja­lassa on yli 330 alle 40-vuotiasta kakkos­tyypin diabe­tes­po­ti­lasta, joiden pitkän aikavälin ennuste on haastava.

Yksi suurim­mista digi­pol­kujen hyödyistä on helppo yhteys omaan hoito­tii­miin. Myös digi­taa­li­sessa diabe­tes­val­men­nuk­sessa on käytössä oma vies­ti­ka­nava, jonka kautta potilas voi olla matalalla kynnyk­sellä yhtey­dessä ammat­ti­lai­siin milloin tahansa.

Viesti ohjautuu suoraan potilaan omalle hoito­tii­mille, mikä parantaa hoidon jatku­vuutta. Se on pitkä­ai­kais­sai­rauk­sien hoidossa erittäin tärkeä tekijä, Nieminen painottaa.

Uudet digi­taa­liset palve­lu­muodot helpot­tavat paitsi potilaita myös ammat­ti­laisia. Työn tekeminen on entistä suju­vampaa ja ammat­ti­lai­selle syntyy entistä selvempi kuva potilaan tilan­teesta, kun hän voi kulkea potilaan rinnalla pitkään. Digi­taa­linen valmennus ei korvaa kasvok­kaisia käyntejä, mutta täydentää niitä.

Miten pääsee mukaan?

Sydän­ter­veyden digi­po­lulle ja digi­taa­li­seen diabe­tes­val­men­nuk­seen voi päästä mukaan ottamalla yhteyttä johonkin sote-keskuk­seen. Kätevin tapa kertoa kiin­nos­tuk­sesta on lähettää kiireetön viesti sote-keskuk­seen digi­taa­listen palve­lujen kautta. Yhteyttä voi ottaa myös soit­ta­malla tai ottamalla asian esille vastaan­ot­to­käynnin yhtey­dessä. Ammat­ti­lainen tarkistaa sisään­ot­to­kri­teerit ja välittää yhtey­den­oton hoito­tii­mille. Tavoit­teena on, että poti­laa­seen otetaan yhteyttä kahden viikon kuluessa.

Tällä voi oikeasti vaikuttaa omaan tule­vai­suu­teen, summaa Lasse Nieminen.

Lopuksi hän haluaa rohkaista jokaista, joka epäröi lähteä mukaan.

Digi­po­lussa ja valmen­nuk­sessa saa pitkä­kes­toista tukea sairauden hoitoon ja matalan kynnyksen yhtey­den­ot­to­ka­navan omaan hoito­tii­miin. Omien elin­ta­pojen jatkuva kehit­tä­minen, vaikka pieni askel kerral­laan, on sekä diabe­teksen että sydän­sai­rauk­sien hoidon kivijalka. Sitkeys palkitaan, koska elin­ta­pojen kohen­ta­minen parantaa ennus­tetta, auttaa jaksamaan ja nämä kaikki lisäävät potilaan hyvin­vointia arjessa.

Hyvin­voin­tia­lueen digi­taa­listen palve­lujen kehit­tä­mistä on rahoi­tettu Suomen kestävän kasvun ohjel­masta (RRP-hanke). Hyvin­vointia ja kestäviä sosiaali- ja tervey­den­huollon palveluja –hanke on EU-rahoit­teinen (Next Gene­ra­tion EU) ohjel­ma­ko­ko­nai­suus. Sydän­ter­veyden digi­pol­kuun ja digi­taa­li­seen diabe­tes­val­men­nuk­seen liittyvä lisenssi on hankittu ja niihin liittyvää asian­tun­ti­ja­työtä on tehty hanke­ra­hoi­tuk­sella.

Siun sotessa nähdään elin­ta­paoh­jauksen ja hoidon jatku­vuuden erittäin tärkeänä.

Sydän­ter­veyden digipolku ja digi­taa­linen diabe­tes­val­mennus ovat erin­omaisia esimerk­kejä siitä, miten digi­taa­liset palvelut tarjoavat uusia mahdol­li­suuksia tarjota hyvin­voin­tia­lueen asuk­kaille uusia keinoja saada pitkä­kes­toista hoitoa. Olemme sitou­tu­neita tarjoa­maan näitä palveluja myös tule­vai­suu­dessa, kertoo vastaan­ot­to­pal­ve­lujen palve­lu­joh­taja Mikael Ripatti.